Lisää tuottavuutta pohjoisen nurmiin!

Tällaisella teemalla lähdimme pitämään toista HuiLaa-hankkeen nurmiseminaaria, jossa puhujana tällä kertaa oli Luken tutkija Arja Mustonen. Päivät pidettiin Torniossa ja Rovaniemellä, ja mukavasti saatiin molempina päivinä keskustelua aiheiden ympärille.

Rovaniemellä etenkin hiilensidonta herätti keskustelua osallistuneissa maatilayrittäjissä. Molemmissa päivissä saatiin myös lajikevalinta- ja siemenseosaiheista kysymyksiä sekä pohdintoja lannoituksesta. Päivien aikana avattiin pohjoiseen sopivia siemenseosyhdistelmiä sekä laji- ja lajikevalintaa timotein ja nurminatojen osalta.

Siemenseoksilla saadaan satoisuutta ja sulavuutta mahdollisesti lisättyä oikeilla lajikevalinnoilla jo pelkästään timoteita käyttämällä. On hyvä olla tietoinen eri timotei- ja nurminatalajikkeiden satoisuus- ja sulavuusarvoista, jolloin voi tehdä omalle pellolle sopivampia valintoja tai sitten yhdessä asiantuntijan kanssa käydä vaihtoehtoja lävitse.

Päivien aikana tuli esille se, että seoksia on hyvä käyttää juurikin taloudellisuuden näkökulmasta, koska jo pelkästään tällaisella toiminnalla voidaan lisätä sadon määrää. 

Täydennyskylvön osalta todettiin, että joissain paikoin siitä on saatu hyötyjä aukkoisuuden hoidossa, mutta keväällä jopa pelkällä harauksella voitaisiin mahdollisesti herättää nurmen kasvua, jolloin olemassa oleva nurmi kasvaisi peittäen aukkoisuuden.

Lannoituksen osalta todettiin, että maamme sisältävät jo itsessään fosforia sellaiset määrät, että peltoon hukataan euroja, mikäli vielä ostetaan fosforilannoitetta karjanlannan lisäksi, jota on joka tapauksessa peltoon laitettava. Siitä tulee vielä hieman aina lisää fosforia peltoon. Kaliumlannoitusten määrää voisimme Lapissa nostaa, koska meidän peltomme harvoin sisältävät varastoitunutta kaliumia.

Useimmiten pellot Lapissa kärsivät kaliumin puutteesta, jolloin satopotentiaali ei ole paras mahdollinen. Tämä myös kertoo siitä, että peltojen hivenaineet olisi hyvä aika ajoin maanäytteissä tutkituttaa, jolloin tiedetään paremmin peltomaan tilanne ja ravinteiden oikea tarve. Tämä auttaa tekemään oikeita valintoja lannoitteiden suhteen ja samalla saadaan mahdollisesti satoa lisää, jolloin euroja saadaan kotiinpäin.

Lannoituksessa NPK on siis se, mistä kaikki lähtee. Typpi on yksi merkittävä rahallinen panos karjatiloilla. Meillä kuitenkin typpilannoituksen määrää olisi jopa nykysäädöksillä kapasiteettia nostaa – tällä tavalla voitaisiin hakea parempaa satotasoa. Maanlämpötila on hyvä ottaa huomioon lannoitusta tehtäessä, jotta maaperä saa lannoituksesta parhaan mahdollisen hyödyn.

Hiilensidonnalla on ympäristökuormituksen näkökulman lisäksi pellon itsensä kannalta hyviä vaikutuksia esimerkiksi äärikesiin varautumisessa. Hiilensidonnalla voidaan lisätä peltomaan vedensitomiskykyä, jolloin pellot ovat optimaalisemmassa kunnossa esimerkiksi kuivina kesinä.

Ympäristönkuormituksen roistoista pitäisi maatilojen maine kääntää tietynlaiseksi sankariksi, koska vasta nyt on huomattu alkaa avata sitä tosiasiaa, että pellot itse asiassa sitovat hiiltä, jota taas esimerkiksi kaupungit vain tuottavat sitomatta. Maatilalla pellolta saatu nurmi hyödynnetään eläinten ruuaksi, usein nautojen ja lampaiden täällä Lapissa, jolloin ravinteet kiertävät maatilan sisällä, kun vielä lanta sijoitetaan peltoon oikealla tavalla.

Laidunnuksen osalta emolehmätilat ovat suuremassa roolissa tämän päivän tiloilla. Niillä on hyvä miettiä, kuinka laitumet hyödynnetään, sillä usein syyllistytään emolehmäkarjoissa ylilaidunnukseen. Oikeat lajikevalinnat sekä ylilaidunnuksen välttäminen vaikuttavat, jotta nurmi jaksaa palautua ajoissa laidunnuksen alta. Myös alilaidunnusta kannattaa taloudellisesta näkökulmasta välttää, sillä silloin menetetään usein arvokasta nurmea, kun se jää syömättä ja tallaantuu. Hyvällä laidunsuunnittelulla ja kierrolla laitumista saadaan myös taloudellinen hyöty irti kesän aikana sekä helpotetaan työn määrää.

Hyvä olisi myös tehdä tuotantokustannuslaskelmia säilörehun osalta, koska olisi hyvä olla tietoinen siitä, mitä se kotoinen rehu tilalle maksaa. Tämä on yksi talouden seurannan perusteista. Silloin nähtäisiin, onko oikeat panokset kehissä vai voisiko jotain kohtaa parantaa tai kehittää, jotta saataisiin parempi taloudellinen hyöty tältäkin osa-alueelta.

Tässä hieman avausta päivistä, jotka olivat jälleen erittäin antoisat, ja hyvää palautettakin saatiin aiheista ja uusia ideoita seuraavia koulutuksia varten.

Terveisin, Marjut

Oppia jatkojalostuksesta ja osuuskuntatoiminnasta

Pidimme vuoden 2019 ensimmäisen koulutuksen aiheella Jatkojalostus ja osuuskuntatoiminta, jonne odotimme hieman suurempaa osallistujamäärää, mutta saimme kuitenkin aikaan hyvää keskustelua ja hyvää oppia aiheista.

Soila Hiltunen kertoi säädöksistä ja vaatimuksista erilaisten elintarvikkeiden jatkojalostusta sekä myyntiä ajatellen. Eli mitä voimme jo tehdä kotikeittiöoloissa, jotta pääsee alkuun ja missä kohtaa on jo tehtävä elintarvikehuoneisto.

Se oli kuitenkin selvää, että Ruokaviraston sivuilta löytyy hyvä määrä ohjeita sekä aina kannattaa olla yhteydessä oman kunnan terveystarkastajaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa heidät ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, yleensä sitä helpommin asiat etenevät. Usein esimerkiksi lihanmyynnin voi aloittaa yllättävänkin helposti, kunhan pitää huolen hygieniasta ja siitä, että kylmäketju ei katkea. Ruokamatkailu ja lähiruokakaupat voisivat ollakin meidän uusi juttu täällä Lapissakin.

Osuuskuntatoiminta omalta osaltaan oli tiivistettynä, että on oltava todella hyvin yhteen toimiva porukka, jo aloituksessa kunnon budjetti käytössä ja jos halutaan harrastella, niin on parempi aloittaa yhdistystoiminta.

Osuustoiminnassa on oltava mukana samanlainen bisnesajattelu kuin missä tahansa muussa yrityksessä. 

Niiden pitäisi olla demokraattisia, mutta todellisuudessa usein menee niin, että kuka on suurimman rahasumman pottiin laittanut, se sanelee toiminnan linjan.

On mietittävä tarkkaan, mitä osuustoiminnalta halutaan. Alun perin ne on tarkoitettu koulutuksesta ja sivistyksestä vastaamaan, mutta käytännössä ne toimivat paremmin esimerkiksi markkinoinnissa, eli tehdään markkinointiosuuskunta, jossa yhteisellä rahalla tuodaan jokaisen yrittäjän tuotteita esiin, mutta sitten jokainen toimii myynnin osalta itsenäisesti.

Usein monen ulkopuolisen henkilön kokoama osuuskunta kaatuu, kun siinä ihmiset eivät ole sitoutuneita toisiinsa ja tulee houkutus myydä ohi osuuskunnan. Silloin jo sekoitetaan sitä ajatusmallia, mikä osuuskunnan takana on ja osuuskunnan varastot täyttyvät, kun sitä kautta ei tuotteita saadakaan kaupan. Eli osuuskuntaa kun mietitään, on hyvä miettiä, ollaanko samalla ajatustasolla sekä ollaanko valmiita laittamaan oikeanalaisia summia rahaa toimintaan eli ei vain kymppejä tai satasia.

Terveisin Marjut

Vuosi 2019 on startannut

Hei!

No niin, uusi vuosi ja samat kujeet eli HuiLaa-hankkeen koulutukset jatkuvat. Jälleen pyritään toteuttamaan toiveissa olleita koulutuksia, ja keksimään vähän jotain uutta tulokulmaa koulutuksiin.

Erilaisten viljelymietteiden kanssa avataan Nurmiseminaarilla, uutta tutkimusta ja ajankohtaista tietoa asioista, joiden avulla johdetaan tilan nurmentuotanto ja sitä kautta mahdollinen maidon- tai lihantuotanto uudelle tasolle.

Osuustoiminnan saloja sekä suoramyynnin kuvioita avataan Ylitorniolla 16.1, Kannattaa osallistua, jos haluat viedä tilan toiminnan uusille urille. Mikä olisi se oman tilan tie, kuinka lähteä kehittämään oikeaan suuntaan.

Toivottuja sorkanhoitokursseja on helmikuun lopussa, saadaan eläinten jalkaterveys kohentumaan, jonka myötä voidaan saavuttaa parempia tuotannon tuloksia sekä vähentää terveysriskejä ja kuluja.

On tulossa hyvinvoinnin päiviä, pyritään saamaan oman kehon huoltoon oppeja, kuinka raskaan työn vastapainoksi pidän huolta itsestäni, tärkeimmästä osatekijästä tilalla.

Talouden teemapäiviä on myös, eli mitä kaikkea onkaan tilan taloudessa huomioitavaa ja mitkä ovat niitä oikeita huomion kohteita, jotta saadaan pidettyä tilan talous kunnossa.

Kaikenlaista siis, ja lisää tulee. Tarkoitus on nyt blogiinkin saada aina päivitettyä tulevat koulutukset.

Jatkojalostus ja osuuskuntatoiminta 16.1
https://www.dropbox.com/s/74dgjqrx0f3yvc1/Osuustoimintailmoitus_16_1_19.pdf?dl=0

Nurmiseminaari 23.-24.1
https://www.dropbox.com/s/0q17ggvsrfbridm/Nurmikoulutus_23_1_19%20%28005%29.pdf?dl=0