Oppia jatkojalostuksesta ja osuuskuntatoiminnasta

Pidimme vuoden 2019 ensimmäisen koulutuksen aiheella Jatkojalostus ja osuuskuntatoiminta, jonne odotimme hieman suurempaa osallistujamäärää, mutta saimme kuitenkin aikaan hyvää keskustelua ja hyvää oppia aiheista.

Soila Hiltunen kertoi säädöksistä ja vaatimuksista erilaisten elintarvikkeiden jatkojalostusta sekä myyntiä ajatellen. Eli mitä voimme jo tehdä kotikeittiöoloissa, jotta pääsee alkuun ja missä kohtaa on jo tehtävä elintarvikehuoneisto.

Se oli kuitenkin selvää, että Ruokaviraston sivuilta löytyy hyvä määrä ohjeita sekä aina kannattaa olla yhteydessä oman kunnan terveystarkastajaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa heidät ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, yleensä sitä helpommin asiat etenevät. Usein esimerkiksi lihanmyynnin voi aloittaa yllättävänkin helposti, kunhan pitää huolen hygieniasta ja siitä, että kylmäketju ei katkea. Ruokamatkailu ja lähiruokakaupat voisivat ollakin meidän uusi juttu täällä Lapissakin.

Osuuskuntatoiminta omalta osaltaan oli tiivistettynä, että on oltava todella hyvin yhteen toimiva porukka, jo aloituksessa kunnon budjetti käytössä ja jos halutaan harrastella, niin on parempi aloittaa yhdistystoiminta.

Osuustoiminnassa on oltava mukana samanlainen bisnesajattelu kuin missä tahansa muussa yrityksessä. 

Niiden pitäisi olla demokraattisia, mutta todellisuudessa usein menee niin, että kuka on suurimman rahasumman pottiin laittanut, se sanelee toiminnan linjan.

On mietittävä tarkkaan, mitä osuustoiminnalta halutaan. Alun perin ne on tarkoitettu koulutuksesta ja sivistyksestä vastaamaan, mutta käytännössä ne toimivat paremmin esimerkiksi markkinoinnissa, eli tehdään markkinointiosuuskunta, jossa yhteisellä rahalla tuodaan jokaisen yrittäjän tuotteita esiin, mutta sitten jokainen toimii myynnin osalta itsenäisesti.

Usein monen ulkopuolisen henkilön kokoama osuuskunta kaatuu, kun siinä ihmiset eivät ole sitoutuneita toisiinsa ja tulee houkutus myydä ohi osuuskunnan. Silloin jo sekoitetaan sitä ajatusmallia, mikä osuuskunnan takana on ja osuuskunnan varastot täyttyvät, kun sitä kautta ei tuotteita saadakaan kaupan. Eli osuuskuntaa kun mietitään, on hyvä miettiä, ollaanko samalla ajatustasolla sekä ollaanko valmiita laittamaan oikeanalaisia summia rahaa toimintaan eli ei vain kymppejä tai satasia.

Terveisin Marjut