Maaliskuu
Pidimme maaliskuussa jälleen koulutuksia, hieman on juttujen
teko venähtänyt, mutta tässä nyt avausta maaliskuusta.
Robotti
Rovaniemellä oli Automaattilypsy autuaaksi – koulutus, jossa
käytiin läpi perus toimintoja robottien osalta.
Nurmi
Meillä oli Pellossa oman nurmiasiantuntijamme Terhi
Luukkosen pitämä Juurta Jaksain – nurmikoulutus. Kävimme läpi asioita joita
kannattaa huomioida, kun ottaa maa- ja rehunäytteitä ja tarkastelee niiden
antamia arvoja kullekin ravinteelle. Pellon peruskunnosta huolehtiminen on
tärkeä osa hyvää talouden pitoa maatilayrityksessä sekä osa yrityksen johtamista.
Sieltä saadaan karjalle se tärkein rehu ja siihen kannattaa panostaa niin
laadullisesti kuin määrällisesti, niillä panoksilla millä voi panostaa. Sään
armoilla toimitaan, mutta jos se koettelee ja pellossa on vielä vääränlaiset
panostukset, menetetään euroja todenteolla.
Nurmi on yksi osa-alue maatilan kokonaisuudessa, mutta se on
yksi tärkeimmistä ja katsetta kannattaa suunnata sinne. Suunnitelmallisuus,
analysointi ja analyysi tulosten mukaan toimiminen edesauttavat toimivan
nurmituotannon saavuttamisessa. Maanäytteet kannattaa aika ajoin ottaa laajana,
jolloin päästään kiinni myös hiven puutoksista, ja voidaan sitä kautta saada
parempi sato pontentiaali. Myös rehuanalyysien ottaminen eli valmiin tuotteen
analysointi on tärkeä osa, koska siitä nähdään viimeistään mitä laatua pellosta
on ruokintapöydälle saatu. Tämä kertoo myös sen kuinka paljon joudutaan
panostamaan ostorehuihin ja kaikkea ei voida ruokinnassa korjata esim.
väkirehuilla, koska nauta kuin myös lammas hyödyntävät vain tietyn osan siitä,
ne kuitenkin ovat karkea rehun hyödyntäjiä.
Lihanauta
Nurmen jälkeen saimme koulutusta Naudanlihatuotannon osalta,
kouluttajana toimi Luken tutkija Arto Huuskonen. Luken Ruukin asemalla on
koenavetta, jossa tehdään sonnien ruokinta ja kasvu kokeita mihin Arton
koulutus pohjautui pitkälle. Lihakarjan kasvatuksessa ruokinnalla, vedellä ja
olosuhteilla on se suurin merkitys, kuten minkä tahansa tuotantoeläimen kanssa.
Ilman riittävää ja puhdasta vettä emme saa eläimiä syömään tarpeeksi,
oikeanlaisella ruokinnalla optimoimme lihanaudoilla niiden kasvun ja kasvu
nopeuden, täytyy tässä muistaa rotukohtaiset erot. Meillä Suomessa paljon
sonneja ja lihaksi kasvatettavia hiehoja tulee maitotiloilta, mutta
liharotuisten karjojen määrä alkaa olla myös näkyvää. Liharotuisilla kasvut
ovat maitorotuja parempaa, jolloin liha saanto on suurempi. Toki sitten
vaikuttava tekijä on myös liharotujen väliset koko erot. Myös lihanaudoilla
ruokinta tulisi perustua hyvä laatuiseen karkea rehuun, johon tarvittaessa
haetaan oikeanlaista valkuais ja energia lisää.
Olosuhteet kasvatukselle ovat yksi kasvun edistäjä tai haittaaja,
riippuen ovatko ne kunnossa. Raitis ja hyvä ilma kasvatustiloissa, valoa jotta
eläimet syövät tarpeeksi, koska ilman syöntiä ei tule kasvua. Tarpeeksi tilaa
ja puhtaat tilat. Rehua olisi hyvä olla jatkuvasti saatavilla, se on todettu
kasvua parantavaksi tekijäksi, joten ruokintapöydän on hyvä olla oikeanlainen
eli sellainen mihin rehua mahtuu ja kaikki mahtuu syömään. Ruokinnan
kustannuksia kannattaisi seurata kuin myös kasvuja, jotta näkee tilan talouden
kehittämisen kannalta menoja ja tuloja, myös lihakkuutta ja rasvaisuutta
kannattaisi katsoa. Kotoisen rehun tuotantokustannukset olisi hyvä tietää,
koska se on yksi kulu tekijä ruokinnassa. Samalla saataisiin seurantaan
peltoihin käytetyt eurot eli ettei niitä hukattaisi vaan saataisiin euroja
hyvälaatuisen säilörehun muodossa, jota on riittävästi tilan tarpeisiin.
Tilaa johtamassa
Ell Viljar Sedrik kertoi eläinlääkärin näkökulmasta mitä on
tilan johtaminen ja mistä se koostuu, maatilayrityksen johtamiseen sai
erilaista tulokulmaa näillä ajatuksilla. Tila on osatekijöiden kokonaisuus,
jossa kaikilla osatekijöillä on oma tärkeä roolinsa, ja tämä kokonaisuus tulisi
yrittäjän hallita, jotta saadaan toimiva ja kannattava maatilayritys.
Hallittavien asioiden määrä tuntuu paljolta, jolloin voi varmasti herkästi
käydä niin, että jotain jätetään vähemmälle huomiolle kun aika ei riitä. Sekin
on hyvä, jos ne vähemmän huomion asiat ovat sellaisia, jotka eivät romahduta
tuottavuutta ja sitä kautta taloutta tilalla. Joka päivä on turha lakaista
ruokintapöytiä kiiltäväksi, mutta tarpeeksi usein kannattaa puhdistaa ja
kuivittaa kestokuivikkeella olevat karsinat tai kasvatus tilat, jolloin eläimet
eivät kärsi likaisuudesta ja kylmästä. Tai robottia ei kannata jättää
huoltamatta, koska sen toimimattomuus tuo ongelmia lypsyihin, mikä näkyy maidon
määrässä tai laadussa todennäköisesti.
Sorkkienhoidosta tinkiminen näkyy tilissä ja pitkään, jos
sitä ei pidetä säännöllisenä. Utareterveys maidontuotannossa on ratkaiseva
tekijä. Naudoilla ja lampailla ruokinnan tärkeys ja rehun laadulla on
merkitystä, huonon rehun eläimet jättävät syömättä, tässä hukataan euroja
tuotannossa eli kasvu ja maidontuotto kärsivät, samalla on hukattu peltoon
käytettyjä euroja, koska laatu on kärsinyt eli panoksia on nurmeen käytetty,
mutta sieltä ei ole saatu kunnon tulosta.
Eläinten olosuhteet, kosteassa vetoisessa ja pimeässä
paikassa ei mikään eläin kasva kunnolla eikä lypsä, karitsat ja vasikat
sairastuvat. Vanhassakin tuotantotilassa voidaan löytää kohtuu hintaisia esim.
ilmanlaatua parantavia tekijöitä, vanhat ikkunat pois ja kennoikkunat tilalle.
Umpilehmät lypsykarjassa erilliseen kylmäkasvatus tilaan kunnolliselle
pehkupohjalle, jolloin saadaan navettaan tilaa ja umpparit odottamaan
poikimista väljempiin oloihin, joissa kunto paranee poikimista ajatellen sekä
tulevaa tuotantokautta silmällä pitäen. Emolehmillä poikimisen aikaan
varaudutaan erilliskarsinoilla, joissa kunnon pehku, jotta vasikka pysyy kylmässäkin
tilassa lämpimänä ja kuivana, näin se pysyy hengissä.
Tilan kokonaisuus on eläinten pidossa tietyllä tavalla
parhaiden käytänteiden hakemista, työajan hallintaa sekä investointien
tarpeellisuuden miettimistä. Se on eläimiin panostamista, nurmien laatuun
panostamista ja tuotantorakennusten toimivuuteen niin eläinten kuin yrittäjän
kannalta panostamista. Hyvät ja suunnitellut lähtökohdat antavat kannattavalle
toiminnalle pohjan. Laskinta kannattaa ja tulee käyttää, luvut eivät valhetele
ja antavat toiminnalle suunnan, tilan tulee kehittyä ja kehittää, jotta se voi
pysyä tuotannossa kiinni.
YRITTÄJÄ ON MAATILAN TÄRKEIN OSA-ALUE
Huhtikuu
Huhtikuun aloitimme lammastuotantoa käsittelevällä
koulutuksella, kouluttajana toimi ProAgria Etelä- ja Keski – Pohjanmaan,
Keski-Suomen alueella toimiva lammastila asiantuntija Sini Sillanpää.
Lammas
Lammastalouden aloittaminen ja lopettaminen on kohtuullisen
helppoa, monet tilat ovatkin kasvattaneet tuotantoaan pikku hiljaa esim.
kesälampaista. Lampaat eivät ole vaativia tuotantotilojen osalta, kunhan on
puhdasta ja kuivaa. Niille tulee olla riittävästi ja jatkuvasti puhdasta vettä
saatavilla, lammas on erittäin haju- ja makutarkka, joten se ei välttämättä juo
vettä joka silmään näyttää puhtaalta, jos kupin reunoille esim. on kertynyt
likaa. Rehun kanssa on sama asia, tuotantotilasta saattaa ajan kanssa jäädä rehuun
”lampaan” haju ja maku, jolloin eläimet eivät sitä välttämättä syö. Ja
muutenkin rehun laatuun ja säilöntälaatuun tulee kiinnittää huomiota.
Eläinainekseen kannattaa satsata, ei kannata jättää
jälkeläisiä esim. huono rakenteisista lampaista. Ruokintaa tulisi suunnitella
ja olosuhteisiin kiinnittää huomiota.
Tuotanto kannattaa miettiä, että mitä
omista lampaista haluaa, haetaanko määrää, jalostusta vai maisemanhoitoa. Tätä
kannattaa pohtia, jotta tilaa voi kehittää oikeaan suuntaan. Sekin kannattaa
miettiä karitsoivatko lampaat kerran vai kaksi vuodessa, yleistä on että
karitsointi tapahtuu keväällä.
Laiduntamista kannattaa suunnitella ja se tulisi aloittaa jo
hyvissä ajoin ennen kesää, vaikka jo ennen kevään karitsointi ruuhkaa. Kun
miettii valmiiksi mille alueille tehdään laitumet ja mistä tarvikkeista eli
ovatko ne pysyviä vai ei, niin osataan varautua oikeilla tarvikkeilla
aitaamiseen ajoissa. Aitaamisen alkaessa on sitten selkeänä, että mihin ja
millaista laidunnusta tehdään, sekä mikä on kierto. Tällä saadaan pienennettyä
loisriskiä, kun tehdään kiertoa vuosien välille. Jos voidaan, jätetään lohkoja
lepäämään välillä. Ja etenkin, jos jossain on ollut loisia, niin sinne ei
ainakaan ensimmäisenä lasketa lampaita, varsinkaan karitsoita. Laidunnus on
eläimen hyvinvoinnille tärkeää, maisemallisesti ja imagollisesti myös sekä
kesän ajaksi saadaan vähennettyä työtaakkaa lampolassa.
Myös lammastilalla laskin ja numeroiden tunteminen on
tärkeää, on tiedettävä mihin tila on menossa tuotannollaan.
