Lisää tuottavuutta pohjoisen nurmiin!

Tällaisella teemalla lähdimme pitämään toista HuiLaa-hankkeen nurmiseminaaria, jossa puhujana tällä kertaa oli Luken tutkija Arja Mustonen. Päivät pidettiin Torniossa ja Rovaniemellä, ja mukavasti saatiin molempina päivinä keskustelua aiheiden ympärille.

Rovaniemellä etenkin hiilensidonta herätti keskustelua osallistuneissa maatilayrittäjissä. Molemmissa päivissä saatiin myös lajikevalinta- ja siemenseosaiheista kysymyksiä sekä pohdintoja lannoituksesta. Päivien aikana avattiin pohjoiseen sopivia siemenseosyhdistelmiä sekä laji- ja lajikevalintaa timotein ja nurminatojen osalta.

Siemenseoksilla saadaan satoisuutta ja sulavuutta mahdollisesti lisättyä oikeilla lajikevalinnoilla jo pelkästään timoteita käyttämällä. On hyvä olla tietoinen eri timotei- ja nurminatalajikkeiden satoisuus- ja sulavuusarvoista, jolloin voi tehdä omalle pellolle sopivampia valintoja tai sitten yhdessä asiantuntijan kanssa käydä vaihtoehtoja lävitse.

Päivien aikana tuli esille se, että seoksia on hyvä käyttää juurikin taloudellisuuden näkökulmasta, koska jo pelkästään tällaisella toiminnalla voidaan lisätä sadon määrää. 

Täydennyskylvön osalta todettiin, että joissain paikoin siitä on saatu hyötyjä aukkoisuuden hoidossa, mutta keväällä jopa pelkällä harauksella voitaisiin mahdollisesti herättää nurmen kasvua, jolloin olemassa oleva nurmi kasvaisi peittäen aukkoisuuden.

Lannoituksen osalta todettiin, että maamme sisältävät jo itsessään fosforia sellaiset määrät, että peltoon hukataan euroja, mikäli vielä ostetaan fosforilannoitetta karjanlannan lisäksi, jota on joka tapauksessa peltoon laitettava. Siitä tulee vielä hieman aina lisää fosforia peltoon. Kaliumlannoitusten määrää voisimme Lapissa nostaa, koska meidän peltomme harvoin sisältävät varastoitunutta kaliumia.

Useimmiten pellot Lapissa kärsivät kaliumin puutteesta, jolloin satopotentiaali ei ole paras mahdollinen. Tämä myös kertoo siitä, että peltojen hivenaineet olisi hyvä aika ajoin maanäytteissä tutkituttaa, jolloin tiedetään paremmin peltomaan tilanne ja ravinteiden oikea tarve. Tämä auttaa tekemään oikeita valintoja lannoitteiden suhteen ja samalla saadaan mahdollisesti satoa lisää, jolloin euroja saadaan kotiinpäin.

Lannoituksessa NPK on siis se, mistä kaikki lähtee. Typpi on yksi merkittävä rahallinen panos karjatiloilla. Meillä kuitenkin typpilannoituksen määrää olisi jopa nykysäädöksillä kapasiteettia nostaa – tällä tavalla voitaisiin hakea parempaa satotasoa. Maanlämpötila on hyvä ottaa huomioon lannoitusta tehtäessä, jotta maaperä saa lannoituksesta parhaan mahdollisen hyödyn.

Hiilensidonnalla on ympäristökuormituksen näkökulman lisäksi pellon itsensä kannalta hyviä vaikutuksia esimerkiksi äärikesiin varautumisessa. Hiilensidonnalla voidaan lisätä peltomaan vedensitomiskykyä, jolloin pellot ovat optimaalisemmassa kunnossa esimerkiksi kuivina kesinä.

Ympäristönkuormituksen roistoista pitäisi maatilojen maine kääntää tietynlaiseksi sankariksi, koska vasta nyt on huomattu alkaa avata sitä tosiasiaa, että pellot itse asiassa sitovat hiiltä, jota taas esimerkiksi kaupungit vain tuottavat sitomatta. Maatilalla pellolta saatu nurmi hyödynnetään eläinten ruuaksi, usein nautojen ja lampaiden täällä Lapissa, jolloin ravinteet kiertävät maatilan sisällä, kun vielä lanta sijoitetaan peltoon oikealla tavalla.

Laidunnuksen osalta emolehmätilat ovat suuremassa roolissa tämän päivän tiloilla. Niillä on hyvä miettiä, kuinka laitumet hyödynnetään, sillä usein syyllistytään emolehmäkarjoissa ylilaidunnukseen. Oikeat lajikevalinnat sekä ylilaidunnuksen välttäminen vaikuttavat, jotta nurmi jaksaa palautua ajoissa laidunnuksen alta. Myös alilaidunnusta kannattaa taloudellisesta näkökulmasta välttää, sillä silloin menetetään usein arvokasta nurmea, kun se jää syömättä ja tallaantuu. Hyvällä laidunsuunnittelulla ja kierrolla laitumista saadaan myös taloudellinen hyöty irti kesän aikana sekä helpotetaan työn määrää.

Hyvä olisi myös tehdä tuotantokustannuslaskelmia säilörehun osalta, koska olisi hyvä olla tietoinen siitä, mitä se kotoinen rehu tilalle maksaa. Tämä on yksi talouden seurannan perusteista. Silloin nähtäisiin, onko oikeat panokset kehissä vai voisiko jotain kohtaa parantaa tai kehittää, jotta saataisiin parempi taloudellinen hyöty tältäkin osa-alueelta.

Tässä hieman avausta päivistä, jotka olivat jälleen erittäin antoisat, ja hyvää palautettakin saatiin aiheista ja uusia ideoita seuraavia koulutuksia varten.

Terveisin, Marjut